Historia
IHMELÄHTEELLÄ SINCE 1770
Kerrotaan, että paikalliset asukkaat kävivät nauttimassa Runnin lähteen vettä jo ainakin 1700-luvulla, kenties aikaisemminkin. Rautapitoisen veden huomattiin olevan hyväksi terveydelle, ja kansan suussa alkoi kulkea ihmeellisiä tarinoita sen parantavasta voimasta. Runnin lähteen maine alkoi levitä ja sen luo virtasi kiinnostuneita kaikkialta kotimaasta ja ulkomailtakin. Henrik Gabriel Porthanin 1794 kirjoittama artikkeli Runnin terveysvesilähteestä nosti suosion uusiin mittoihin.
Runni tulee ruotsinkielisestä sanasta brunn joka tarkoittaa lähdettä!
HISTORIALLINEN TERVEYSKYLPYLÄ
Rakennetun vesilähteen (ihmelähde) ja kylpylän myötä Runnista kehittyi vähitellen vilkas kylä. Kylpylärakennuksessa levähtivät erityisesti reumaattisista kivuista kärsivät vieraat. Nykyisin toimiva Runnin kylpylä on perustettu 1904.
Runnissa Kiurujoen rannalla sijaitseva kylpylä on palvellut asiakkaita 1900-luvun alusta saakka, mikä tekee siitä Suomen vanhimman yhtäjaksoisesti toimineen kylpylän.
Runnin loistokausi sijoittuu 1910–1930-luvuille, jolloin monet kuuluisat suomalaiset viettivät kesiään Kiurujoenkauniissa maisemissa.
Runnin historia ja kulttuurikierros
Historian havinaa -kierrokset Runnitietäjä Pekka Mäkisen johdolla!
Alussa oli lähde. Se pulppusi ehtymättömänä Kiurujoen rannassa suuren kuusen katveessa. Lähiseutujen asukkaat löysivät sen ja huomasivat lähdeveden juomisen auttavan monenlaisiin vaivoihin. Pian sana lähdeveden ihmeitä tekevistä vaikutuksista kiiri ympäri Suomen, ja ihmiset matkustivat kesäisin hakemaan parannusta sairauksiinsa.
TARINOITA TAITEILIJOIDEN VIERAILUISTA
Taiteilijoista vakiovieraita olivat taidemaalari Akseli Gallen-Kallela, Järnefeltin veljekset, oopperalaulajat Aino Ackté, Väinö A. Sola, Annikki Uimonen ja Alma Silvennoinen, säveltäjät Oskar Merikanto, Yrjö Kilpinen, Toivo Kuula ja Leevi Madetoja, kirjailijat Juhani Aho, Kauppis-Heikki, L. Onerva ja Eino Leino sekä Pekka Halonen ja muita Halosen suvun taiteilijoita. Myös valtionhoitaja, sittemmin Suomen marsalkka Carl Gustaf Mannerheim vietti sisarensa vapaaherratar Sophie Mannerheimin ja Adjutantti Heikki Kekonin kanssa aikaa Runnilla kesinä 1919 ja 1920.