Alussa oli lähde. Se pulppusi ehtymättömänä Kiurujoen rannassa suuren kuusen katveessa. Lähiseutujen asukkaat löysivät sen ja huomasivat lähdeveden juomisen auttavan monenlaisiin vaivoihin. Pian sana lähdeveden ihmeitä tekevistä vaikutuksista kiiri ympäri Suomen, ja ihmiset matkustivat kesäisin hakemaan parannusta sairauksiinsa. Lähde oli noina aikoina, 1700-luvun lopussa, vielä luonnontilassa. Sinne vei vain kapea metsäpolku, ja lähteen ympäristö oli raivaamatonta erämaata.
Virallisesti kylpylätoiminta aloitettiin vuonna 1904, jolloin perustettiin Iisalmen Runnilähde Oy. Samaan aikaan rakennettiin hotelli, jossa mahtui yöpymään 60 vierasta. Lisäksi pystytettiin sauna, hieromo ja kahvilarakennus, jonka parveke antoi Kiurujoelle päin. Vanha juomahalli uudistettiin kokonaan..
Runnille tulivat hoidettaviksi paitsi fyysisesti sairaat myös henkistä virkistystä hakevat. ”Erikoisesti kaupunkilaiset sekä nuoret että vanhat, joita vähäverisyys, hermostuneisuus ja monet aineenvaihtohäiriöt vaivaavat, ovat löytäneet Runnista paikan, jossa hoito, lepo ja terveellinen, rauhallinen elämä ovat vahvistaneet sekä ruumiin että hermot”, todettiin kylpylän esitteessä 1930-luvulla.
Runnin loistokausi sijoittuu 1910-1930-luvuille, jolloin monet kuuluisat suomalaiset viettivät kesiään Kiurujoen kauniissa maisemissa. Taiteilijoista vakiovieraita olivat taidemaalari Akseli Gallen-Kallela, Järnefeltin veljekset, oopperalaulajat Aino Ackté, Väinö A. Sola, Annikki Uimonen ja Alma Silvennoinen, säveltäjät Oskar Merikanto, Yrjö Kilpinen, Toivo Kuula ja Leevi Madetoja, kirjailijat Juhani Aho, Kauppis-Heikki, L. Onerva ja Eino Leino sekä Pekka Halonen ja muita Halosen suvun taiteilijoita. Myös vapaaherra, sittemmin Suomen marsalkka Carl Gustaf Mannerheim vietti sisarensa vapaaherratar Sophie Mannerheimin kanssa aikaa Runnilla kesinä 1919 ja 1920.
Vuosina 1938–1951 kylpylä oli Vapaussodan Invalidien Liiton omistuksessa ja toimi sota-aikana ja sodan jälkeen haavoittuneiden kuntoutussairaalana.
Vuonna 1951 kylpylän osti Maaseudun Lomaliitto (myöhemmin Lomayhtymä ry), jonka hallituksen puheenjohtajana toiminut eduskunnan puhemies, valtioneuvos, Johannes Virolainen teki mittavan työn Runnin hyväksi. Hänen ansiostaan Runnin historiassa alkoi vuonna 1980 uusi aikakausi, kun nykyaikainen kylpylähotelli valmistui. Siihen tuli 60 huonetta sekä laajat hoito-, kokous-, kylpylä- ja ravintolatilat.
Lomayhtymä pyöritti kylpylää kevääseen 2013, jonka jälkeen se on ollut yksityisessä omistuksessa. Kesällä 2021 kylpylän kiinteistönomistus siirtyi SUKA Oy:n omistamalle Kiurujoki Kiinteistöt Oy:lle, ja liiketoimintaa jatkaa Kiurujoki Spa Oy.
Runnin kartanohotelli
Runnin kartanohotelli
Vuonna 1904 rakennettu Kartanohotelli on taidokkaasti entisöity. Työ tehtiin vanhaa kunnioittaen, ja sisustus on 1900-luvun alun mukainen koristeellisine sängynpäätyineen, kauniskuvioisine tapetteineen ja hirsiseinineen. Kartanohotellissa on 18 huonetta, yksi sviitti, kaksi huoneistoa ja tilausravintola Marsalkka. Huoneet on varustettu nykyajan vaatimustason mukaan. Niissä on wi-fi, taulu-tv, suihku, wc, hiustenkuivain, vedenkeitin ja jääkaappi, johon voi tilata minibaarivarustelun.
Kartanohotellin huoneet on nimetty aikansa vieraiden mukaisesti. Kartanohotelli oli tunnettujen suomalaistaiteilijoiden lomanviettopaikka, ja vakiovieraita olivat muun muassa Akseli Gallen-Kallela, Juhani Aho, L. Onerva, Eino Leino, Leevi Madetoja, Oskar Merikanto sekä Pekka ja Heikki Halonen.
Kartanohotellin juhlasali Marsalkka on tilava ja tunnelmallinen juhlapaikka. Salissa on äänentoisto ja flyygeli. Kokoustekniikkaa, juhlatilaa ja huoneiden sisustusta uudistetaan 2021-2022 talvikauden aikana.
Runnin kylpylähotelli
Runnin kylpylähotelli
Nykyinen päärakennus eli kylpylähotelli on remontoitu kokonaan sisältä ja ulkoa vuonna 2015. Kaikki hotellihuoneet, kylpyhuoneet ja sisustus uusittiin ja tiloihin asennettiin huonekohtainen ilmastointi. Aula- ja vastaanottotilat, ravintolasali ja sen yhteydessä olevat kaksi kabinettia sekä muita kokoustiloja on ajanmukaistettu vuosina 2020 ja 2021.
Alueen rakennukset saivat remontissa ulkopintoihinsa saman sävyn. Myös piha-alueet on maisemoitu ja siistitty. Kartano- ja kylpylähotellissa on yhteensä 82 tasokasta huonetta, huoneistoa ja sviittiä.
Vuonna 2018 Kiurujoen rantaan valmistui savusauna, jonka lempeisiin löylyihin mahtuu kerralla jopa 30 saunojaa. Tiloissa on myös porealtaat ja ruokailutilat.